LIIKE-ELÄMÄ ON HYVÄKSI TAITEILLE

Suomen satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi perustettu Muotokuvagalleria on esitellyt merkittävien suomalaisten talousvaikuttajien muotokuvia. Nuori ja itsenäinen Suomi on onnistunut muuntautumaan innovaation ja kovan työn avulla, niin yhteisöllisesti kuin yksilöllisesti, yhdeksi tämän hetken vauraimmista Euroopan Unionin jäsenmaista. Menestyvän yrittäjyyden ominaisuudet – innovaatio ja luova toiminta – ovat parantaneet niin taidemaailmaa kuin taloutta ja yhteiskuntaa.

Miksi mielestäni liike-elämän menestys on hyväksi taiteille? Erityisesti, kun otamme huomioon länsimaista historiaa värittävän valtanäkemyksen, jonka mukaan intohimoinen taloudellisen hyödyn tavoittelu johtaa kansalaisten moraalin tuhoutumiseen, ja että kaupankäntiin tiivistyy yksilöiden itsekkäät ja materialistiset halut. Tästä ajattelutavasta poiketen, emme voi mielestäni erottaa taidetta muista yhteiskunnan osista, kuten rahatoiminnasta tai yrityksistä. Emme voi unohtaa, että taiteilijat työskentelevät osana talousjärjestelmää, tai että taide ympäröi meitä päivittäin. On lähes mahdotonta kuvitella maailmaa ilman tauluja seinillä. Maiden hallitukset ylläpitävät taidejärjestelmää järjestöjensä ja apurahojensa avulla. Tämän mahdollistavat kerätyt verot. Taloudellista vaurautta lisäävät yritysinnovaatiot luovat uusia mahdollisuuksia taiteilijoille. Esimerkiksi uudet älypuhelininnovaatiot hyödyttävät taiteilijoita yhtä paljon kuin kirjapainotaidon keksiminen vuosisatoja sitten. Toisaalta yrityksissä tapahtuvat innovaatiot, kuten mainoskampanjat tai uudet tuoteideat, eivät voi tapahtua ilman taiteisiin liitettävää luovuutta.

Taiteen kautta hahmotamme ja ymmärrämme ympäröivää maailmaamme. Muotokuvat tässä galleriassa peilaavat aikakauttamme yhtä paljon kuin luolamaalaukset kivikauden kulttuureja. Meidän ei tarvitse opiskella taidehistoriaa oppiaksemme jotain menneisyydestämme. Sen sijaan voimme ymmärtää sitä tarkkaavaisesti katsomalla ja kokemalla taidetta avoimin mielin. Taide on enemmän kuin vain viihdettä; se on osallistumista yhteiskuntaan. Ihmiskunnan tulevaisuus on käsissämme; meidän täytyy elää ja kasvaa. Tässä taide kaikissa muodoissa voi auttaa meitä kehittämään mieliämme ja sielujamme.

Päivi von Koskull

taiteilija

joulukuussa 2017


Tilattu muotokuva – taiteilija ja malli

Oscar Wilde kirjoitti, että “jokainen muotokuva, joka on maalattu tunteella, on muotokuva taiteilijasta, eikä istujasta.” On totta, että valmistuttuaan muotokuvasta tulee taideteos, joka kuuluu oman tyylinsä omaavalle taiteilijalle - muotokuva paljastaa yhtä paljon taiteilijasta kuin itse mallista. Voidaan yleisesti olettaa, että muotokuvan tilaaja on valmis julkisuuteen, vaikka tunnemmekin lukuisia yksityiseen käyttöön tarkoitettuja muotokuvia. Esimerkiksi Tizianin “Flora” (1516-1517) oli tarkoitettu esiteltäväksi vain valikoidulle miesyleisölle.

Jos muotokuvamaalauksessa on yhtään sääntöjä, ne usein koskevat istujaa. Tämän täytyy välttää nukahtamista ja puhumista, sekä muistaa, että paljastukset taiteilijalle päätyvät todennäköisesti muotokuvaan jossakin muodossa. Joskus muut tekijät voivat sekaantua maalausprosessiin. Toisinaan taas muotokuvamaalarin ja muotokuvattavan välinen henkilökemia rakoilee. Siksi on tärkeää tutustua taiteilijaan ja hänen maalaustyyliinsä ennen muotokuvan tilaamista. Tarina kertoo, että Daphne Todd (entinen President of the Royal Society of Portrait Painters in the UK) maalasi sarvet istujalleen muotokuvan viimeisen maalauskerroksen alle, koska taiteilija ei “pitänyt nuoresta herrasmiehestä.”

Muotokuvan esittävyys on toinen mielenkiintoinen kysymys. Muotokuvan tilaamisessa on aina riskinsä. Tilatulla muotokuvalla tulisi olla kolme ominaisuutta: sen tulisi muistuttaa istujaa; sen tulisi viitata kuvantamishetkeen; ja sisältää ilmauksia, lavasteita tai eleitä, jotka viittaavat istujaan. Mutta, mitä jos en pidäkään muotokuvani lopputuloksesta? – nenäni on liian iso, silmäni liian kaukana toisistaan, tai jokin muu asia tuntuu olevan “vinossa.” On muistettava, että maalattu muotokuva on maalaus, eikä valokuva. Kun katsomme muotokuvaa, ajattelemmeko, että “Tämä on muotokuva X:stä” tai että “Tämä on X?” Muotokuvamaalarin suurin haaste on saavuttaa jäkimmäinen.

Ensisilmäyksellä tämän online-gallerian muotokuvat voivat vaikuttaa samankaltaisilta. Mutta tarkkaavainen muotokuvien tutkinta paljastaa, kuinka taiteilija on vanginnut muotokuvattavan väreillä, valolla ja erilaisilla tyyleillä. Jos katsot saman taiteilijan eri muotokuvia, alat huomata niissä ilmenevät eri tyylit. Pyytäisin sinua katsomaan seuraavien muotokuvamaalarien teoksia: Tauno Miesmaa, Birger Selin, Fritz Jakobsson ja U. Bäckman. Tarkkaile, kuinka he käyttävät väriä sommitelmissaan ja kuinka istujan asento luo maalaukseen merkityksiä. Mainitsen nämä taiteilijat siksi, että he ovat maalanneet suuren osan tämän sivuston muotokuvista. Mutta jokainen gallerian taiteilijoista on myös onnistunut taitavasti vangitsemaan eri istujien yksilölliset ilmeet. Kuten aikaisemmin olen kirjoittanut siitä, kuinka ihmiset joskus ostavat muotokuvia, vaikkei heillä ole mitään henkilökohtaista suhdetta itse muotokuvattavaan, omat suosikkimaalaukseni ovat Georges von Swetlikin ja Thomas von Boehmin teokset – etenkin Bror Serlachiuksesta tehty muotokuva. Tämä kyseinen maalaus on selvästi muotokuva, mutta sen melko abstrakti tyyli tekee siitä sen verran abstraktin maalauksen, että voisin itse ripustaa sen seinälleni.

Muotokuvan istuja on taiteilijalle sekä inspiraatio että haaste. On muistettava, että maalaaminen on käsityötä. Muotokuvamaalaus on erityinen genre, koska se antaa vapauden taiteelliseen ilmaisuun, mutta sitoo aihealueen osalta.

Tässä maalaamani istujan kuvaus kokemuksestaan:

“Oli todellakin mielenkiintoista istua muotokuvattavana. Ja jännittävää. Kuinka taiteilija tulkitsisi minut? Olin todella kiinnostunut. Lahjakkaalla taiteellisella henkilöllä on ymmärrys ja kyky nähdä kuorta syvemmälle, vangita kankaalle asiat, jotka ovat näkymättömissä. Visuaalinen muotokuva pystyy sanomaan ja ilmaisemaan enemmän kuin kirjallinen, koska se jättää katsojalle enemmän tulkinnanvapautta. Jos en olisi ollut muotokuvani tehneen taiteilijan ystävä, en olisi ollut yhtä rentoutunut tapaamisillamme. Jos en olisi pitänyt maalarista tai jos en olisi ymmärtänyt hänen ilmaisuaan olisi tilanne ollut vielä vaikeampi…

Tapaamisillamme istuin jalustalla olevalla nojatuolilla taiteilijan ateljeessa. Minulla oli koira sylissäni. Halusin hänet osaksi muotokuvaani, koska hän on osa elämääni. Tunnelma oli rento, koska taiteilijan omakin koira oli läsnä. Tämän takia olin rentoutunut ja koin tilanteen miellyttävänä. Istuntojen aikana juttelimme vähän, mutta toisinaan minun piti istua hiljaa ja liikkumatta, mikä väsytti minua. Koirat eivät ymmärrä muotokuvamaalauksesta, eivätkä pysty istumaan pitkään paikallaan. Taiteilija otti valokuvia. Useiden istuntojen aikana muotokuva hiljalleen alkoi ilmestyä. Minusta oli tärkeää, että keskustelimme kiinnostavista aiheista istuntojen aikana. Se sai minut unohtamaan, että olin huomion keskipiste. Ihmiset, jotka pitävät huomiosta saattaisivat olla toista mieltä, ja pitää muotokuvattana olosta.

Vaikka maalaaminen kesti, olin lopulta ikuistettuna kankaalle koirani kanssa. Muistan lämpimästi näitä istuntoja. Kokemus oli opettavainen, koska aloin ymmärtää, kuinka paljon hyvän muotokuvan maalaaminen vaatii.”

 

Päivi von Koskull

Taiteilijan ja mallin ajatuksia

huhtikuu, 2017


Miksi maalata muotokuva?

Nykyään digitaalinen tekniikka antaa lukuisia mahdollisuuksia, sillä voi jopa imitoida siveltimen jälkeä. Miksi sitten maalaamme muotokuvia edelleen melkein 200 vuotta valokuvaustekniikan keksimisien jälkeen?

Antiikin ajoista lähtien  kaikki maalaus oli jollain tasolla muotokuvamaalausta. Pääasiallisesti esitettiin tärkeitä henkilöitä, uskonnollisia, runollisia tai mytologisia aiheita. Taiteilijoiden tehtävänä oli esittää asemaa, valtaa ja kauneutta. Nykypäivän muotokuvilla ei ole rajoituksia, ne saavat esittää malliansa aivan vapaasti niin valokuvissa kuin maalauksissakin. Renessanssin ajoilta lähtien taide sai uuden käänteen, muotokuvamaalaritkin saivat vapauden esittää jotain muuta kuin pelkän henkilön;  pyrittiin kuvaamaan yhteyttä henkilön ja hänen ympäristönsä välillä,  sovittamaan yhteen istujan sisäinen olotila ja ulkonäkö. Ennen 1800–luvun loppua muotokuvissa harvoin kuitenkin kuvattiin istujan ilmeitä. Myöhemmin ja etenkin 1900 –luvun alusta lähtien konseptivoittoinen ajatusmaailma sai valtaa maalaustaiteessakin jättäen muotokuvamaalauksen ja figuratiivisen kuvaamisen varjoon.

Muotokuvamaalaus antaa suuremman vapauden kuin valokuvaus  ¨vääristä䨠 tai  ¨kaunistaa¨ kohdetta.  Nykyaikana se ei ole pelkästään kaltaisuuden kuvaamista vaan taidetta, jolla halutaan kytkeä identiteetti ympäristöön ja tutkia niiden suhdetta. Kukaan ei ole tähän mennessä esittänyt täydellistä reseptiä miten tätä yhteyttä tulisi kuvata, vaan tämä kuvaus on taiteilijan käsissä. Tutkiessamme vanhojen mestareiden maalauksia kunnioitamme niitä ja yritämme oppia niistä. Kuitenkin pitää muistaa että aikoinaan hekin etsivät jotakin uutta, ehkä vallankumouksellista esitystapaa. Nykyajan muotokuvamaalauksen voisi karkeasti jakaa kahteen ryhmään; tilaustyönä tehty muotokuva, jolloin kaltaisuus on määräävä tekijä, ja toisaalta muotokuva, jolla halutaan viestittää jotakin ideaa kuvaamaan esimerkiksi sosiaalisia, psykologisia tai taiteellisia ominaisuuksia. Lopputulos, muotokuva, syntyy taiteilijan ja maalattavan yhteistyössä.

Muotokuvamaalaus taiteellisena ¨lajina¨ saa vähemmän huomiota taiteena kuin se ansaitsee, sillä tutkiessamme muotokuvia, huomiomme melkein aina ensisijaisesti kohdistuu kuvattuun henkilöön. Taiteen asiantuntijat luonnollisesti pohtivat taiteilijan ammattitaitoa ja kykyä, kuvan asetelmaa ja värien käyttöä teoksessa.  Muotokuvamaalaus niin kuin muut taiteen lajit muuttui radikaalisesti modernin taiteen kehityksen myötä teknologisen ja sosiaalisen yhteiskuntamuutosten vaikutuksesta. Kaikenlainen taidehan on aina ollut yhteiskunnan kehityksen kuvausta. On myös muistettava että useat modernin taiteen edelläkävijät; Picasso, Gauguin ja Klee mm, olivat myös muotokuvamaalareita.  Valokuvauksen kehitys muokkasi myös muotokuvamaalausta, mutta ei korvannut sitä. Päinvastoin, 1800–luvun lopulla kiinnostus realismiin ja abstrahointiin muokkasi muotokuvamaalausta; epätavalliset värit, omituiset fyysiset mittasuhteet ja abstraktit ja epäluonnolliset sommitelmat ujuttautuivat myös muotokuvamaalaukseen.

On vaikeampaa maalata mielenkiintoinen ja haastava teos muotokuvana kuin jostain muusta aiheesta. Ongelmat taiteilijalle ovat kuitenkin samat kuin minkä tahansa muun motiivin maalauksessa; asetelma, väriyhdistelmä, valon ja varjon suhde, ja miten rakentaa mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä teos, mikä jää mieleen ja askarruttaa vielä siihen tutustumisen jälkeenkin. Muotokuvassa kiehtoo se, että kuvaus voi saada erilaisia fyysisiä muotoja ja/tai palvella useita erilaisia esteettisiä, poliittisia ja sosiaalisia tarpeita. Kuva voi esittää pelkoja, kauneutta, rumuutta, elämää ja kuolemaa. Muotokuvamaalaus tarjoaa katsojalle tietyn korvikkeen maalattavasta henkilöstä,  hetken hänen menneisyydestään ja samanaikaisesti antaa istujalle ”ikuisen” elämän kankaalla.

Merkit nykypäivänä kuitenkin osoittavat että muotokuva on elämässä renessanssia. Muotokuvat kiinnostavat katsojia ja niitä käytetään ilmaisuvälineenä nykyajan polttaviin sosiaalisiin ja psykologisiin kysymyksiin. Ostamme muotokuvia ilman että meillä on yhteys istujaan. Muotokuvia maalataan, koska meillä on tarve kuvata ihmisiä ja inhimillisyyttä. Haluamme kirjata tuntemuksiamme ja ymmärrystämme inhimillisyydestä ja ihmisistä ja jättää siitä todisteen sukupolville. Ihmisten kuvaus on aikamme kuvausta ja samalla myös historian maalausta.

Päivi von Koskull

Taiteilijan ajatuksia

Maaliskuu 2017


Juhlavuoden muotokuvagalleria nostaa esiin yksilöt yritysten takana

100 vuotta tulevaisuutta -näyttely kertoo Suomen talouden historian tarinaa muotokuvien kielellä. Amos Andersonin taidemuseossa esillä olevat yritysjohtajien ja talouselämän vaikuttajien muotokuvat ovat otos Keskuskauppakamarin julkaisemasta digitaalisesta muotokuvagalleriasta.

Digitaaliseen muotokuvagalleriaan on saatu jo lähes 300 teosta yrityksiltä ympäri Suomea. Muotokuvat ja niihin liitetyt elämäntarinat tekevät näkyväksi henkilöitä yritysten takana. Hanke on osa Suomi 100 -ohjelmaa.

(lisää…)