Johan Vilhelm Rangell

(1894–1982)

Osuuspankkien Keskuspankin (OKO) pääjohtaja, pääministeri

Wilhelm Rangell muistetaan pääministerikaudestaan 1940–1943 ja jatkosodan jälkeisestä sotasyyllisyystuomiostaan. Varsinaisen ammattiuransa Rangell teki pankkimiehenä: aluksi Osuuskassojen Keskuslainarahaston (OKO) toimitusjohtajana, sitten Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä ja pääjohtajana ja toisen maailmansodan jälkeen Kansallis-Osake-Pankin johtokunnan jäsenenä ja pääjohtajan apulaisena. Rangell toimi myös urheilun johtotehtävissä. Hän oli Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton (SVUL) puheenjohtaja ja sekä Suomen että Kansainvälisen Olympiakomitean jäsen.

W. Rangellin pankkimiesura alkoi 1925, kun hänet valittiin Osuuskassojen Keskuslainarahasto Oy:n (vuodesta 1944 Osuuskassojen Keskus Oy, OKO) lainopilliseksi osastonhoitajaksi. Rangell valittiin 1933 OKO:n toimitusjohtajaksi. Sekä juristina että toimitusjohtajana Rangell osallistui maatalouden rahoittamista koskeviin ratkaisuihin. 1930-luvun alun suuri lama tuntui erityisesti maaseudulla, ja osuuskassojen luottotappioiden kasvaessa Rangell oli mukana hahmottelemassa strategiaa, jolla viljelijät selviäisivät lainoistaan.

Suomen Pankin vt. pääjohtajana J. W. Rangell nousi pääministeriehdokkaaksi luontevasti. Vuoden 1941 alussa Rangell muodosti hallituksen, joka oli kansallisesti mahdollisimman kokoava. Presidentinvaalien jälkeen vuoden 1943 alussa Rangell joutui syrjään, vaikka presidenttinä jatkanut Ryti halusi hänen jatkavan. Maailmansodassa olivat voimasuhteet kääntyneet ja saksalaissuuntauksen edustajaksi leimautunut pääministeri haluttiin vaihtaa.

Rangell palasi Suomen Pankin pääjohtajaksi ja luopui tehtävästä kesällä 1944. Kun eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen laiksi sotasyyllisten rankaisemisesta, oli selvää, että sota-ajan pääministerinä Rangell oli syytettyjen joukossa.

Vapauduttuaan Rangell palasi sotia edeltäviin tehtäviinsä. Näin suomalainen yhteiskunta laajalti osoitti, että sotasyyllisoikeudenkäynti ja tuomiot olivat pakkotilassa annettuja.

KOP:n johtokunnan jäsenyys toi Rangellille tehtäviä yritysten johdossa. Merkittävimmät olivat Yhtyneiden Paperitehtaiden (1952–1968) ja Huhtamäki Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtajuus (1943 –1974), jossa hän oli ensi sijassa Suomen Kulttuurirahaston edustajana.

Organisaatio:

Huhtamäki Oyj

Lähteet:

kansallisbiografia.fi

Kuusterä, Antti (2002): Lähellä ihmistä. Osuuspankkitoiminta 100 vuotta. Helsinki: Otava.
Soikkanen, Hannu (2006, päivitetty 2015): Rangell, Johan Wilhelm. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

  • Taiteilija:
  • Sijainti: Huhtamäki Oyj
  • Kuvaaja: Iina Valila